En vaan saa mitään aikaan.

Kuten otsikko paljon kertoo...

Koulut tosiaan ympäri Suomea on viimeviikkojen aikana alkanut, lukuunottamatta useita oppisopimustyöntekijöitä tietenkin. Ja kuten jo aiemmin pelkäsin niin koulu vie suurimman osan mun ajasta, jos johonkin muualle kerkeän niin tiukkaa tekee aikataulut. Mitään kummoisempaa ei ole tapahtunut, tukioppilashommat rullaavat ja seiskojen mopokastetta suunnitellessa menee aikaa niin koulussa kuin joskus kotonakin. Ainoa ongelma siinäkin on kaikki ne uteliaat, mutta jos kerrot päivämäärän yhdelle niin pian siitä tietää jo puoli koulua. Onnea on ollut vielä siinä mielessä, ettei päivää ole päätetty... mutta sekin aikanaan.

Huomenna mulla olisi koululla terveystarkastus ja jäykkäkouristusrokotus (jee vihaan piikkejä), lauantaina koulujen väliset urheilukisat jossa toimin mittaajana ehkä maailman rasittavimman ihmisen parina ja ensiviikon sunnuntaina olisi vuorossa päivän mittainen keikka Ouluun. Huomenna alkais myös haku Revontuliopiston espanjan alkeiskurssilee jota Emilia pitää, ja ajattelin osallistua koska vaikuttaa ihan mukavalta. Kurssit alkavan joskus syyskuussa ja niitä on puolitoistatuntia viikossa tiistaisin, ja tunteja tulee yhteensä n. 22.

Mutta painun tästä hommailemaan jotain muuta, päätä alkaa jo särkeä tämä kokoaikainen ruudun tuijottaminen:)

I am civilized

Tuli vahingossa eilen luvattua että uutta postausta olisi tulossa....hups. Mulla ei ollut kun ihan vähän kuvamateriaalia joten päätin odottaa tähän päivään että saisin jotain lisää. No, ei mulla vielläkkään ole kauheasti mitään, kuvasin videota kun oltiin sivistyksen parissa (aka. Muonion keskusta...) mutta arvatkaa vaan että mitä kaikille niille videotiedostoille tapahtu... Movie Maker ei enää pyörittänyt niitä kunnolla joten siihen se videonteko kaatu.

Eilen kuitenkin äidillä oli joku selkäleikkaus Rovaniemellä, joten pyörittiin siellä puolipäivää ja tultiin takasin. Niin ja siihen tuli toki puolitoistatuntia lisää kun ei mentykkään kotiin kun tänne Muonioon. Ollaan tosiaan täällä nää viimeisimmät lomapäivät. Tänään käytiin pyörimässä keskustassa, ja Jere innostui mun tädin kanssa pelaamaan jalkapalloa jollain pienellä leikkikentällä. Ilma oli kiva joten istusteltiin äidin ja Aaronin kanssa auringossa kun muut hikoili, hih.

Haettiin rautakaupasta jotain nauloja ja käytiin samalla kans ruokakaupassa, ja lopulta päätettiin poiketa vielä apteekissa kun äiti tarvitsi reseptilääkkeitä ton selkänsä takia. 

Nyt kuitenkin itse painun syömään fisupiirakkaa, ja illemmalla lähdetään lenkittämään toi koira Olostunturin juurelle.

return to the top

Torstaina meille saapui muutamia vieraita, jotain äidin tuttuja sieltä Turun seudulta ja oli heille keksittävä ohjelmaa joten miksei lähdettäisi takaisin Kiilopäälle vaeltamaan, olihan se huippu joskus valloitettava!

Perjantai aamuna sinne siis lähdettiin, mutta päätettiin poiketa mutka Kaunispäällä katselemassa paikkoja, ja poikettiin samalla syömässä jotain epämääräistä aamiaisen ja lounaan sekoitusta kait. Hetken päästä kuitenkin palattiin Kiilopäälle, ja nämä meidän ''turistit'' olivatkin niin innokkaita että heti ensimmäisenä halusivat lähteä kiikkumaan huipulle, joten sinne päin lähdettiin. Ensimmäinen kilometri sujui ihan vaivattomasti, mutta sitten alkoivatkin ne toisen kilometrin mittaiset portaat... 

Varmaan yli kahdenkymmenen pysähdyksen jälkeen oltiin saatu valtavat takapuolemme hilattua aivan huipulle asti. Se oli sellaista kivikkoa, ei puita missään ja jossain saattoi kasvaa jokunen ruohotupsu. Alamäkeen kulkeminen samaa reittiä onnistuikin jo helpommin, mutta portaan tekivät tiukkaa, ainakin pohkeille. (onneksi tänä aamuna kaikki muut kärsivät jalkakivuista paitsi minä....) Alhaalla katseltiin vähän muita lenkkipolkuja ja poikettiin buffettiin päivälliselle, mielessä toki kävi viellä frisbeegolf mutta kaikki olivat jo niin poikki ettei sitä kukaan olisi enää jaksanut. 

Lopulta päätettiin vain palata takaisin kotiin, ja eipä aikaakaan kun kaikki makaa lattialla meidän olohuoneessa ja valittelee kauheita jalkakramppeja. Pikavilaukselta tänään käytiin vilkaisemassa watercross meininkejä mutta itselläni on mitta täynnä viellä viiime vuodesta kun istuskeltiin ja odoteltiin siellä melkein viisi tuntia, joten lähdin näille meidän turisteille esittelemään tätä suurta kaupunkiamme. Ja no, siellähän toki näin tuttuja moneenkin otteeseen, luokkakavereita ja näitä muita yms... ihan Rovaniemeltä asti.

Huhhuh, tulipa siinä tekstiä!

PS.opin sitten vihdoin käyttämään tätä Tumblr:ia, mutta ei ole vielä mitään aavistusta että mihin sitä käytän kun on tää oikeakin blogi... Noh, kuvia ainakin tulee lisäiltuä sinne sieltä sun täältä, ja linkki sinne löytyy tuolta yläpalkista bannerin alta!:)

Nyt kuitenkin palaan äkkiä noiden turistien seuraan kun oon tässä vain kirjoittanut ja muokannut muutamaa kuvaa facebookia varten, joten näkyillään.