How well I know my friend? - Janina -

Koin tänään taas yhden yllätyksen kun Janina ilmoitti että oli löytänyt blogini, ja minä kun olin kertonut osoitteen jo aiemmin muttei toisella ressukalla ollut mitään muistikuvaa! Noh, ihan innoissaan kuulemma ryhtyi lukemaan, ja tulihan sieltä postausehdotuskin. Tässäpä siis ns. kaveripostaus, mulla ei ollut mitään hajua että mites tämän kanssa nyt sitten tehdään, joten pyysin Janinalta muutaman kysymyksen joihin parhaani mukaan yritän sitten vastailla. 

-parista muusta kaverista on myös  tulossa samanlainen, joten ihan rauhassa odotelkaa vuoroanne!:)

Missä tapasitte?

Hmmh, tähän on kiinnostavaa vastata koska en osaa selitellä, joten aloitetaan ihan alusta.

Janinan isoveli muutti tänne (ties kuinka kauan aikaa sitten, haha) ja eipä aikaakaan kun Janina vanhempineen tuli täällä Lapissa käymään, pitäähän sitä isoveikkaa säännöllisesti vahtia. Niimpä siis tavattiin ja vaihdettiin puhelinnumeroita, siitä tää koko mahtava sotku on tainnut saada alkunsa.

Tai ainakin suurinpiirtein näin.

Minkä takia vietät aikaa hänen kanssaan?

Koska Janina vain yksinkertaisesti niin mahtava tyyppi. Yleensä kaikilla on sellainen alkukankeus kun tutustuu johonkin uuteen tyyppiin, mutta Janinan kanssa meillä synkkas heti ja ehdottomasti. Ei mitään ongelmaa siis, ainakaan vielä. Onhan meillä koko loppuelämä aikaa tapella. 

Ehkä Janinan kanssa on jotenkin kans niin helpottunut olla, tuntuu että voi vaan kertoa kaiken ja aina se ymmärtää♥kiitos siitä. Meillä on myös tosi samanlainen huumorintaju, ja mun mielestä on helppo olla sellasen ihmisen kanssa joka nauraa yhtä paljon kun minä, sillä jos nauraminen pidentäis oikeasti ikää....niin minä eläisin varmaan yli 500 vuotiaaksi. 

Ja aina me jotain tekemistä keksitään, meillä ei ole yhtäkään rauhallista hetkeä. Janina on yllyttäjä ja minä se joka vaan suostun joka asiaan, loppujen lopuksi ollaan liemessä ja minä olen se jolle kaikki äkksödentit sattuu.

Milloin näette seuraavan kerran?

MAHDOLLISMMAN PIAN.

Toivottavasti mahdollisimman pian, koska viimeksi nähtiin joskus elokuun alussa ja heti Janinan lähdön jälkeisenä päivänä mulla oli kauhee masennus koska ikävä....

Kuinka tärkeä hän on sinulle?

Ei tuollasta tarvii edes kysyä, koska Janina on täysin korvaamaton♥

Mulla on vaan tosi vähän rakkaita ja läheisiä ystäviä ja oon niin onnellinen että mulla on tuo hippiäinen. 

Hyviä ja tärkeitä muistoja on niin paljon ja toivottavasti tulevaisuudessa saadaan niitä viellä tuplasti lisää:)

Ajattelin väsäillä viellä tämän toivepostauksen lisäksi viellä ihan "tavallisenkin" mutta saa nähä kun olis viellä vaikka mitä hommaa. Joten ehkä ei tänään, mutta kuten Veikko aina sanoo, toivossa on hyvä elää.